sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Kärhö.

Sain edellisenä kesänä nuorimmalta tytöltäni kärhön. Siihen tuli kuitenkin härmää ja uskoin sen kuolleen. Laitoin ruukun päälle vaan pari lautaa ja siinä se oli parvekkeen nurkassa koko talven niin. Kun olin ottanut ne laudat hyllyn tekelettä varten näin ihmeen. Luulin  ensin, että mikä ihmeen purjo sieltä nousee ennen, kuin tajusin sen olevan se kärhö.

Eipä siinä muuta, kuin vettä  ja lannoitusta antamaan.

 Olinpa onnellinen.

Vielä onnellisempi olin sen kukkiessa.

Ja kyllä se kukkikin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitän kukkasten kera!